Living Lab turvemaiden kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi Suomessa

Orgaanisten maiden, eli turvemaiden käyttö ruuantuotannossa on koko ruokajärjestelmän kattava haaste Suomessa. Jotta turvemaiden käytöstä aiheutuvia ilmastopäästöjä voidaan vähentää, tarvitaan koko järjestelmän laajuisia muutoksia ja toimia, jotka huomioivat paikalliset, alueelliset ja kansalliset tarpeet.

Living Lab -kokeilun tarkoitus on kehittää yhdessä ruokajärjestelmän sidosryhmien kanssa ohjauskeinoja, joiden avulla voidaan vähentää turvemaiden kasvihuonepäästöjä Suomessa.

Yhteiskehittäminen

Living lab yhteiskehittäminen
Living Lab -sidosryhmät, jotka ovat kehittämässä ohjauskeinoja turvemaiden kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. © Just food

Living Lab:ssa kehitetään yhteisymmärrystä ruokajärjestelmän toimijoiden kesken, sekä sellaisia ratkaisuja ja politiikkatoimia, joilla voitaisiin saada aikaan merkittäviä vähennyksiä maatalouden turvemaiden kasvihuonekaasupäästöihin. Ratkaisuja luodaan yhteiskehittämisen menetelmiä hyödyntäen tosielämän toimintaympäristöissä.

Living Lab -kokeilu tuottaa poikkitieteellistä tietoa ruokajärjestelmän kestävyysmurroksen tueksi ja mahdollistaa ruokajärjestelmän kolme päätavoitetta – ruoka- ja ravitsemusturva, toimeentulo ja kohtuulliset tulot sekä ympäristön kestävyys.

Toimintatapa

Living Lab toimintatapa
Kaavion konsepti on peräisin European Network of Living Lab:sta (ENoLL), joka on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja muista riippumaton järjestö. © Just food

Ydinsidosryhmät ovat maanviljelijät ja paikallisyhteisö

Maanviljelijöiden tieto viljelystä on rakentunut yhdessä heidän oman maatilansa ja maatalousmaan tuntemuksen kanssa, ja tätä maanviljelijöiden tietoa kannattaa hyödyntää yhteisymmärryksen rakentamiseen ruuantuotannon tavoitteista. Ymmärryksen ja tiedon pitäisi kulkea puolin ja toisin viljelijöiden ja muiden sidosryhmien välillä.

Ruoantuotanto on aina maatalouden tärkein tavoite, mutta se ei tarkoita, ettei maataloudella voisi olla muitakin tavoitteita. Monet onnistuneet ympäristötoimenpiteet ovat olleet juuri viljelijöiden yhteistoiminnan tulosta. Living Lab:ssa pyrimme löytämään useiden sidosryhmien yhteistoiminnalla ratkaisuja turvepeltojen käyttötapojen muuttamiseksi vähäpäästöisemmiksi.

Paikallinen yhteisö voi edesauttaa ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden toteuttamista maatalouden turvemailla, luomalla maatalouden hiilineutraalisuustavoitteisiin paikallisesti uusia merkityksiä.

Sovellus

Living Lab sovellus
Kaavion konsepti on muokattu kansainvälisen Agroecosystems Living Laboratories (ALL) -työryhmän tuloksista. Living Lab koostuu kolmesta osasta: 1) tieteiden rajat ylittävät lähestymistavat, 2) yhteissuunnittelun ja yhteiskehittämisen komponentit, sekä 3) tutkimus ja arviointi todellisissa maisemissa. © Just food

Tutkimuksen toteutus ja aikataulu

Tutkimus, arviointi ja toteutus tapahtuu Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Osallistujat ovat mukana kaikissa Living Lab:n vaiheissa: ongelmien tunnistamisessa, innovoinnissa sekä Living Lab:n arvioinnissa. Sidosryhmien osallistuminen Living Lab:n toimintaan on ennen kaikkea yhteisymmärryksen luomista sekä eri kannustimien tunnistamista ja määrittelyä tavoitteena maatalouden turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Suomessa.

Tutkimuksen aikataulu on seuraava:

  • Kesä-syksy 2023: Haastattelut sidosryhmien kanssa & fokusryhmäkeskustelu turvemaatutkijoiden kanssa
  • Marraskuu 2023: Tapaaminen viljelijöiden ja paikallisyhteisön kanssa & visiotyöpaja: tuottavuuden, ympäristöhoidon ja ilmastotekojen rinnakkaiselo hyvän viljelyn ihanteena
  • Kevät 2024: Fokusryhmäkeskustelu turvemaatutkijoiden kanssa & työpaja hallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa
  • Syksy 2024: Viimeinen työpaja ja sidosryhmien yhteinen tapaaminen & tulevaisuuspolut-työpaja

Lisätietoja

  • Living lab johtaja: erikoistutkija Ellen Huan-Niemi, Luonnonvarakeskus, puh. +358 29 532 6143, etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Yleistä tietoa: vanhempi asiantuntija Marjatta Selänniemi, E2 Tutkimus, puh. +358 50 365 1481, etunimi.sukuniemi@e2.fi
  • Haastattelut: erikoistutkija Annika Lonkila, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 29 525 2032, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Haastattelut: johtava tutkija Suvi Huttunen, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 29 525 2169, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Haastattelut: yliopistotutkija Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto, puh. +358 40 576 7833, etunimi.sukunimi@jyu.fi
  • Haastattelut: Sara Simola, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
  • Reilu siirtymä: tutkijatohtori Teea Kortetmäki, Jyväskylän yliopisto, puh. +358 40 183 4918, etunimi.sukunimi@jyu.fi
  • Reilu siirtymä: vanhempi tutkija Theresa Tribaldos, Bernin yliopisto, puh. +413 1631 8822, etunimi.sukunimi@cde.unibe.ch
  • Resurssit: tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luonnonvarakeskus, puh. +358 29 532 6390, etunimi.sukunimi@luke.fi
Julkaistu 15.6.2023 klo 17.33, päivitetty 22.8.2024 klo 14.20
  • Tulosta sivu