Viljelykumppanuuden uudet mallit testissä

Uutinen 7.4.2020 klo 11.23
© Kai Widell

Reilu ruokamurros eli Just food -hanke tutkii ja testaa uusia kumppanuusmaatalouden malleja yhdessä kahden kumppanuusviljely-yhteisön kanssa. Mukana on Kaupunkilaisten oma pelto pääkaupunkiseudulta sekä JuurikasJKL Jyväskylästä.

Kumppanuusmaataloudessa (Community Supported Agriculture, CSA) kuluttajat ja tuottajat yhdessä jakavat satokauden riskiä. Kuluttajajäsenet maksavat etukäteen sovitun hinnan tulevan satokauden tuotteista, joita he saavat käyttöönsä pitkin satokautta. Usein jäsenet myös osallistuvat työskentelyyn yhteisesti viljellyllä pellolla.

Kaupunkilaisten oma pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila, jota pyörittää Herttoniemen ruokaosuuskunta. Kymmenisen vuotta sitten aloitettua toimintaa ei rakennettu jo toimivan maatilan varaan, vaan vuokrattiin pelto ja palkattiin puutarhuri huolehtimaan viljelystä. JuurikasJKL:n toimintaa pyörittävät toimijat itse eli kuluttajajäsenet ovat samalla tuottajia.

Kestävyyden kaikki elementit

Kiinnostus kumppanuusmaataloutta kohtaan on lähtenyt uuteen kasvuun viime aikoina. Tämän on huomannut yksi Kaupunkilaisten oma pelto -yhteisön perustajajäsenistä Olli Repo, joka kuvaa kuluvaa aikaa kumppanuusmaatalouden toiseksi aalloksi. Kestävyyden ongelmat ja ilmastonmuutos havahduttavat miettimään uusia tapoja tuottaa ja kuluttaa ruokaa.

Maatalouden kannattavuusongelmat ovat saaneet myös tuottajat kiinnostumaan erilaisista ruuan jakelumalleista, Repo jatkaa. Vaihtoehtoiset tarjontaketjut, joissa suurten kauppaketjujen valtaa hajautetaan pienemmille toimijoille, lisäävät tuottajien itsemääräämisoikeutta ja sitä kautta mahdollisuuksia parantaa kannattavuutta.

Meneillään oleva koronakriisi ei ole ainakaan vähentänyt kuluttajien kiinnostusta ruuan saatavuutta ja tuotannon kestävyyttä kohtaan. ”Lähiviljely olisi yksi vastaus viruksen tuomiin haasteisiin epävarmassa maailmantilanteessa”, toteaa Vesa Kaakkuriniemi JuurikasJKL:stä.

Kumppanuusmaatalouden jäsenyys luo suhteen maahan ja ruuan tuottamiseen aivan uudella tavalla. Molemmat Repo ja Kaakkuriniemi toteavat, että jäsenten tietoisuus ruuasta ja sen alkuperästä on lisääntynyt. Sitä kautta kasvaa ruuan kunnioitus ja arvostus.

Kaupunkilaisten oma pelto. © Veikko Somerpuro

Taloudellista reiluutta

Nykyisissä kumppanuusmaatalouden malleissa vuosittainen sato-osuuksien maksu on kaikille sama riippumatta jäsenen tilanteesta ja tulotasosta. "Satojen eurojen kertapanostus tulevien kuukausien aikana saataviin tuotteisiin voi kuitenkin olla monelle taloudellisesti mahdotonta", Repo toteaa.

Entä jos jokainen jäsen saisi valita itselleen parhaiten soveltuvan maksun määrän? Tällainen uusi ostomalli lisäisi taloudellista reiluutta ja avaisi mahdollisuuksia erilaisissa sosioekonomisissa asemissa oleville ihmisille.

”Kysymys onkin, voiko ruoka olla eri hintaista eri tuloryhmille”, Repo pohtii.

Mitä tehdään käytännössä?

Uutta maksumallia kehitetään yhteistyössä Reilu ruokamurros -hankkeen kanssa. Ajatus on, että jokainen jäsen saisi määrittää itselleen sopivan ja itselle reilulta tuntuvan hinnan tulevan kasvukauden sato-osuuksista. Näin joidenkin jäsenten korkeampi maksu mahdollistaisi toisten jäsenten maksuosuuden pienenemisen. Voi olla, että tuotantokustannukset kattavaan lopputulokseen pääseminen vaatii useampiakin ”neuvottelukierroksia”.

Tutkimuksen keskiössä on uuden lähestymistavan toimivuus; millaisia hyötyjä ja ongelmia nousee; entä kasautuvatko hyödyt ja haitat jollekin tietylle osalle jäsenistä, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Riikka Aro.

Kaupunkilaisten oman pellon Olli Revon mielestä on tärkeää ylipäänsä tuoda uutta lähestymistapaa ihmisille tutuksi. Voihan olla, että siitä syntyy muitakin sovellettavia ratkaisuja sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa-arvoisemman kumppanuusmaatalouden tueksi. Niin Repo kuin Kaakkuriniemi näkisivät mielellään pellolla ja sen antimien äärellä enemmän eri väestöryhmien sekoittumista.

Tutkijat keräävät tietoa maailmalla käytetyistä maksujenjakomalleista ja koordinoivat mallin kehittämistä työpajoissa Kaupunkilaisten oman pellon jäsenten kanssa.

© JuurikasJKL

JuurikasJKL:n kanssa yhteiskehittäminen kohdistuu laajemmin koko ryhmän toimintaan ja muotoutuu yhdessä jäsenistön kanssa. Tausta-ajatuksena on kumppanuusmaatalous esimerkkinä vaihtoehtoisesta ruokajärjestelmästä ja sen reiluuden tarkastelu, Aro pohtii. Tutkimus on aloitettu haastattelemalla jäsenistöä kehityskohteista.

Vesa Kaakkuriniemi näkee hyvänä, että tutkimushankkeen kautta saadaan uutta puhtia toimintaan. Hän odottaakin hyvien käytäntöjen vertailua Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella. Tavoitteena on tuoda kumppanuusviljelyn mahdollisuuksia ihmisten tietoisuuteen ja saada laajennettua toimintaa.

”Ehkä tämä herättää kaupunkilaisia näkemään tämän toiminnan todellisena vaihtoehtona ja vaikutusmahdollisuutena”, hän visioi. "Rahaa huomattavasti tärkeämpi tekijä on osallistuminen, jota yhteisö voi kehittää helpottamalla pellolle pääsyä kimppakyydein ja palkitsemalla runsaasta osallistumisesta esimerkiksi suuremmilla sato-osuuksilla."

Lisätietoja

  • Olli Repo, Ruokaosuuskunta Kaupunkilaisten oma pelto, olirepo@gmail.com, puh. 050 571 5032
  • Vesa Kaakkuriniemi, JuurikasJKL, pubushui@gmail.com, puh. 040 525 4841
  • tutkijatohtori Riikka Aro, Jyväskylän yliopisto, etunimi.sukunimi@jyu.fi, puh. 040 724 2112