Uutinen 28.7.2020 klo 13.17
Pölyttäjälaskija Elina Karimaa työssään. © Iris Aarola
Aurinko kurkkii pilvien lomasta ja ilmassa on vain pieni tuulenvire. Keli on otollinen pölyttäjien havainnointiin, sillä lämmin ja tyyni sää saa hyönteiset liikkeelle. Pölyttäjälaskija Elina Karimaa kävelee rauhallisesti merkittyä linjaa pitkin seuraten silmät tarkkana pellon kasvillisuutta. Haavi heilahtaa, ja kiikkiin jäänyt pörriäinen pääsee Karimaan tarkempaan tarkasteluun.
Just food -hankkeessa on käynnissä peltojen monimuotoisuustutkimus, jossa tutkitaan erilaisten peltotyyppien biodiversiteettiä. Osana tutkimusta tehdään kesän ajan pölyttäjälaskentaa, jossa kartoitetaan pölyttäjähyönteisten ja mesikasvien määrää ja lajikoostumusta 78:lla tutkimuspellolla. Tavoitteena on käydä kaikilla pelloilla kesän aikana viisi kertaa.
Tarkastelussa pölyttäjät ja mesikasvit
Pölyttäjät ovat petoselkärangattomien ja kasvien ohella kolmas peltotutkimuksessa kartoitettava eliöryhmä. Tutkimuksessa tarkkaillaan tärkeimpiä pölyttäjäryhmiä eli kimalaisia, tarha- ja erakkomehiläisiä, kukkakärpäsiä ja päiväperhosia.
”Pölyttäjälaskennassa menetelmänä on linjalaskenta, eli meillä on kaksi 50 metrin linjaa, toinen 5 metrin päässä pientareesta ja toinen 20 metrin etäisyydellä pientareesta. Kävelen nämä linjat edestakaisin ja kirjaan havainnot pölyttäjistä ja kukkivasta kasvillisuudesta”, avaa Karimaa pölyttäjälaskijan työtä.
Pölyttäjälaskennan ohessa tehtävässä kasvillisuuden havainnoinnissa keskitytään erityisesti pölyttäjiä houkutteleviin mesikasveihin. Muistiin kirjataan aukinaisten kukkien lajit ja määrät. Peltotutkimukseen kuuluu myös tarkempi kasvillisuuden kartoitus, joka kattaa kaikki peltojen kasvilajit.
”Kukkivien mesikasvien havainnoinnin tarkoituksena on vertailla, onko kukkien laji ja määrä yhteydessä pölyttäjien määrän kanssa. Ja kyllähän se on. Esimerkiksi ruispellolla, jossa ei ole paljoa kukkivia kasveja, ei pölyttäjiäkään ole hirveästi. Sitten taas esimerkiksi runsaasti luonnonkasveja kasvavilla luonnonhoitopelloilla pölyttäjiä on heti huomattavasti enemmän”, kertoo Karimaa.
Kivikkoloiskimalainen petrimaljassa. © Iris Aarola
Pölyttäjät ovat tärkeä osa peltojen ekosysteemiä
Pölyttäjien määrä on vähentynyt viime aikoina monissa maissa, ja maatalousalueiden yksipuolistuminen sekä torjunta-aineiden käyttö uhkaavat niitä entisestään. Peltojen monimuotoisuustutkimuksessa saadaan tärkeää tietoa pölyttäjien määrästä ja monimuotoisuudesta sekä siitä, miten viljelykasvi ja viljelytapa näihin vaikuttavat.
”Pölyttäjähyönteiset valikoituivat yhdeksi tutkimuksen eliöryhmäksi, sillä ne ovat tärkeitä ruoantuotannon kannalta. Siksi myös maataloudella on intressi pitää niistä hyvää huolta”, sanoo SYKEn erikoistutkija Marjaana Toivonen.
Monimuotoinen pölyttäjälajisto ja pölyttäjien runsas määrä lisäävät pölytyksen vakautta ja tuotannon ekologista tehokkuutta.
”Esimerkiksi kun rypsipellolla on hyvä pölytys, on niukemmilla resursseilla, kuten vähemmällä lannoituksella mahdollista tuottaa sama tulos kuin heikossa pölytyksessä paljon ravinteita käyttäen. Tämä johtuu siitä, että hyvässä pölytystilanteessa kukkia ei tarvita määrällisesti niin paljoa, koska yksittäiset kukat tuottavat enemmän siemeniä kuin heikossa pölytyksessä”, selventää Toivonen.
Erikoistutkija Marjaana Toivonen tutkimuspellolla. © Iris Aarola
Uraauurtava monimuotisuustutkimus käynnissä
Koko tutkimus kattaa yhteensä kolme eri eliöryhmää sekä maaperätutkimuksen. Mukana on sekä monenlaisia ruoantuotannossa olevia peltoja että luonnonhoitopeltoja. Peltoihin kuuluu tavanomaisesti viljeltyjä ja luomuviljeltyjä peltoja.
”Tutkimus on biodiversiteettitutkimukseksi huomattavan laaja. Aiempi tutkimus on keskittynyt maatalousympäristön viljelemättömille alueille, ja nimenomaan tuotannossa olevien peltojen lajistosta on hirveän vähän tietoa. Tutkimuksella paikataan tätä aukkoa ja vielä siten, että otetaan huomioon monia lajistoon vaikuttavia tekijöitä kuten peltotyyppi ja viljelytapa”, kertoo Toivonen.
Peltojen monimuotoisuustutkimus jatkuu vuoteen 2022. Pelloilla aineistoa kerätään vain yhtenä kesänä, mutta seuraavana vuorossa on aineiston käsittely ja hyödyntäminen erilaisissa analyyseissä. Ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia voidaan odottaa vuoden 2020 lopussa.
Lisää aiheesta