© Just food/SYKE
Oumph!, Nyhtökaura, Härkis, HK Vihreät Jauhis, Pouttu Muu Jauhis, Seitan, Quorn! Kuulostavatko tutuilta? Lihan ja lihavalmisteiden korvaaminen kasviproteiinivalmisteilla ei ainakaan jää kiinni tarjonnasta. Kasviproteiinivalmisteiden markkinat ovat viime vuosina olleet kovassa nousussa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Melkeinpä jokaiselle lihatuotteelle löytyy jo vastaava kasvipohjainen korvaaja. Punaisen lihan runsaan kulutuksen tiedetään aiheuttavan ympäristökuormaa ja olevan riski terveydelle. Kulutustottumuksiemme muuttamiselle on siis hyvät perusteet. Millaisia vaikutuksia lihan ja lihavalmisteiden korvaamisella olisi ravintoaineiden saantiin ja terveyteen?
Kasviproteiinivalmisteiden markkinat ovat kasvussa
Kasviproteiinivalmistemarkkinat ovat vastanneet ihmisten terveys- ja ympäristötietoisuuteen kiihtyvällä tahdilla. Euroopan kasviproteiinivalmisteiden markkinoiden ennustetaan kasvavan noin 7 prosentin vuosivauhtia, ja kasvun ennustetaan pysyvän samalla tasolla tulevina vuosina. Lihan ja lihajalosteiden kokonaiskulutus ei kuitenkaan ole ennusteiden mukaan kääntymässä laskuun, vaan kasvuennuste niiden osalta on noin 1,8 prosenttia vuodessa, joskin ympäristön näkökulmasta vähemmän kuormittavia lihalaatuja suosien.
Elintarvikemarkkinoita seuraavan Euromonitorin julkaisemien myyntitrendien mukaan Suomessa kasviproteiinivalmisteiden myyntivolyymit ovat muutamia miljoonia kiloja vuodessa, kun tuoreen ja prosessoidun lihan kohdalla puhutaan parista sadasta miljoonasta kilosta. Vuoden 2019 Ravintotaseen mukaan Suomessa siipikarjanlihan kulutus kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan sianlihan ja naudanlihan kulutus väheni muutamia prosentteja (2,5–5 %).
"Suuntaus on tuoreen lihan kohdalla kuitenkin laskeva ja kasviproteiinivalmisteiden kohdalla nouseva."
Prosessoidun lihan myyntivolyymit ovat pysyneet tasaisina vuodesta 2015 asti, eikä myynnissä ennusteta tapahtuvan muutosta. Myyntivolyymeista päätellen on siis vielä pitkä matka siihen, että kasviproteiinivalmisteet syrjäyttäisivät lihan. Kasvipohjaisuuden suosimisen ennustetaan kuitenkin jatkuvan isona trendinä tulevaisuudessa.
Lihan korvaaminen vaikuttaa ympäristöön ja terveyteen
Lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat hyvin tunnettuja: esimerkiksi naudanlihan tuotannon tiedetään aiheuttavan ruokavalion suurimmat ilmastovaikutukset. Tämä on huomioitu myös suomalaisissa ravitsemus- ja ruokasuosituksissa, joissa punaisen lihan kulutusta kehotetaan vähentämään terveys- ja ympäristösyistä.
Ympäristövaikutusten lisäksi on syytä tarkastella lihankulutuksen vähentämisen vaikutuksia myös ihmisten terveyteen. Tosin tutkimustietoa puuttuu siitä, miten lihan ja lihavalmisteiden korvaaminen kasviproteiinivalmisteilla vaikuttaa ihmisten ravintoaineiden saantiin ja sitä kautta terveyteen.
Arvioitaessa kasvipainotteisemman ruokavalion kykyä turvata hyvä ravitsemustila on tunnettava väestön nykyinen ravitsemustila, nykyisen ruokavalion ja ravintoaineiden saannin haasteet sekä kasviproteiinivalmisteiden ravintoainesisältö. Muita tärkeitä asioita ovat ravintoaineiden hyväksikäytettävyys kasviproteiinituotteista sekä ruokavaliomuutoksen vaikutukset esim. raskasmetallien saantiin. Myös mahdollinen elintarvikkeiden täydentämistarve tai ravintoainelisien tarve on arvioitava.
Liha ravintoaineiden lähteenä
Liha ja lihatuotteet ovat merkittäviä tiettyjen ravintoaineiden lähteitä ruokavaliossamme. Niistä saadaan energian, rasvan ja proteiinin lisäksi muun muassa A-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, rautaa ja useita muita kivennäisaineita. Pelkkä lihan kulutuksen vähentäminen muuttaa joidenkin ravintoaineiden saantia. Siksi olennaista on, kuinka paljon lihan osuutta ruokavaliossa on tarkoitus vähentää.
Selvimmät erot lihan ja kasviproteiinivalmisteiden välillä ovat rasvan koostumuksessa ja hiilihydraattien sekä kuidun määrässä. Kasviproteiinivalmisteiden vitamiini –ja kivennäisainepitoisuuksista on valmistajien ilmoittamia tietoja saatavilla vähänlaisesti. Pitoisuuksia voi yrittää arvioida tuotteiden raaka-aineluetteloiden avulla, mutta pitkälle prosessoitujen tuotteiden kohdalla arvio voi johtaa harhaan.
"Proteiinin saanti ei siis muodostu korvaamisen ongelmaksi."
Lihan ja lihavalmisteiden sisältämien vitamiinien saanti on mahdollista turvata ravitsemus- ja ruokasuosituksia noudattamalla, myös ilman lihaa. Kasvisruokavaliosta puhuttaessa vitamiineja useammin nousee esiin proteiinien, etenkin välttämättömien aminohappojen ja raudan saannin riittävyys. Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan väestön proteiinin saannista kaksi kolmasosaa tulee eläinproteiinista ja osa väestöstä saa proteiinia jopa yli suosituksen ylärajan. Monen kasviproteiinivalmisteen proteiinipitoisuus on lisäksi samaa tasoa kuin lihan.
Välttämättömien aminohappojen saannin kasviproteiinivalmisteista voi turvata yhdistelemällä palkokasvi- ja viljapohjaisia raaka-aineita ja valmisteita. Jos ruokavalio lisäksi sisältää jonkin verran maitovalmisteita tai vaaleaa lihaa, kalaa tai kananmunaa, aminohappokoostumus muodostuu monipuoliseksi.
Raudan saantiin ja rasvojen laatuun kiinnitettävä huomiota
Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan suurin osa naisista sai rautaa alle suositusten. Kasviproteiinivalmisteet sisältävät myös rautaa, esimerkiksi Nyhtökaura sisältää ainesosaluettelon mukaan rautaa noin kaksinkertaisen määrän jauhelihaan verrattuna. Toisaalta tiedetään, että kasviperäisten raaka-aineiden rauta sekä välttämättömät aminohapot imeytyvät heikommin kuin lihan. Tätä voivat osin korjata kasvivoittoisen ruokavalion sisältämät kasvikset, hedelmät ja marjat, jotka ovat raudan imeytymistä edistävän C-vitamiinin parhaita lähteitä. Kasviperäisistä raudan lähteistä tärkeimpiä ovat viljavalmisteet, joista saadaan noin kolmannes raudan saannista.
Ruokavalion rasvakoostumus paranee korvaamalla lihaa kasviproteiinivalmisteilla. Suomalaiset saavat tyydyttymättömiä rasvahappoja suositusten mukaisesti, kun taas lähes kaikki ylittävät tyydyttyneiden rasvahappojen saannin. Kasviproteiinivalmisteiden lisääminen ruokavaliossa lisäisi tyydyttymättömien rasvahappojen saantia entisestään ja samalla vähentäisi tyydyttyneiden rasvahappojen saantia.
Suurimmalla osalla väestöstä hiilihydraattien ja kuitujen saanti jää nyt alle suositusten, mutta kasviproteiinivalmisteiden käytön lisääminen voisi paikata tätäkin vajetta. Suolaa suomalaisista saa liikaa lähes jokainen, ja sitä sisältävät yhtä lailla liha- kuin kasviproteiinivalmisteet.
Havaittuja haasteita ja hyötyjä
Huomioitavaa on, että ilmastoystävällisempään ruokavalioon siirtyminen aiheuttaisi suurempia muutoksia miesten kuin naisten syömisessä, sillä naiset ovat kasvisten sekä punaisen ja prosessoidun lihan käytön osalta lähempänä ravitsemussuosituksia kuin miehet. Tästä huolimatta myös naisista joka viides ylittää punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositukset, kun miehistä sen ylittää jopa neljä viidestä.
Ravintoaineiden hyväksikäytettävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten elimistön ravitsemustila, raaka-aineiden lähteet, ruokavalion muu koostumus ja sairaudet. Pitkälle jalostettujen tuotteiden sisältämien ravintoaineiden hyväksikäytettävyys ei myöskään ole aina selvää. Kasviproteiinivalmisteita löytyy kuitenkin monipuolinen kattaus niin palkokasvipohjaisia (soija-, herne-, kikherne- tai härkäpapupohjaisia) kuin sieniproteiinipohjaisia, ja osa kasviproteiinivalmisteista saattaa sisältää myös siemeniä tai viljoja, kuten kauraa. Paitsi ravintoaineiden saantiin, myös ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, mistä raaka-aineista valmistettuja kasviproteiinivalmisteita suositaan.
"Erityistä huomiota pitää kuitenkin kiinnittää lasten ja vanhusten hyvään ravitsemukseen."
Yhteenvetona voidaan todeta, että lihan ja lihavalmisteiden osittainen tai täysi korvaaminen kasviproteiinivalmisteilla on turvallista ja jopa terveydelle edullista. Punaisen lihan kulutuksen vähentäminen pienentää myös sairastumisriskiä muun muassa kakkostyypin diabetekseen ja suolistosyöpään. Lihan ja lihavalmisteiden vähentämisen ja kasviproteiinivalmisteiden lisäämisen hyödyt terveydelle ja ympäristölle voittavat pienet riskit, jotka nekin ovat torjuttavissa ruokavalioon panostamalla. Syyt olla vähentämättä punaisen lihan kulutusta alkavat olla vähissä.
Tutkija Peppi Haario, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Lue lisää