Learning Café Bottan salissa. © Katja Lepistö
Reilun ja ilmastoviisaan ruokapolitiikan tekeminen edellyttää erilaisten näkökulmien huomioimista. Meillä Suomessa on pitkät perinteet sidosryhmien osallistumisesta politiikan valmisteluun ja innostavia kokeiluja on tehty esimerkiksi kansalaisraatien hyödyntämisestä valmistelun tukena.
Reiluuden nostaminen kestävyysmurroksen keskiöön voi kuitenkin vaatia aivan uudenlaisia tapoja osallistaa sellaisiakin tahoja, joita on vaikea tunnistaa.
Kutsuimme järjestöjen ja hallinnon edustajia yhdessä pohtimaan osallisuutta ruokapolitiikan tekemisessä. Just food -hankkeen jo neljäs yhteinen politiikkadialogi järjestettiin tällä kertaa Bottalla, Helsingissä keskiviikkona 24.4.2024.
Tavoitteena laatia suosituksia osallisuuden kehittämiseksi ruokapolitiikan valmistelussa
Keskustelimme siitä, miten osallisuus voi vahvistaa päätöksentekoa, tuoda esiin eri sidosryhmien ja kansalaisten tarpeita ja edistää kestävää ruuan tuotantoa ja kulutusta. Kenen vaikutusmahdollisuuksia tulisi parantaa, miten ja millaisia resursseja ja uusia yhteistyötapoja tämän edistämiseen tarvitaan?
Tilaisuudessa olivat puhumassa Just food -hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen sekä johtava tutkija Suvi Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta. Lisäksi kuulimme kokemuksia kentältä. Bernin yliopistosta Theresa Tribaldos, maa- ja metsätalousministeriöstä Elina Ovaskainen ja ympäristöministeriöstä Heta-Elena Heiskanen sekä Kehitysvammaliitosta Susanna Hintsala toivat esiin näkökulmiaan osallisuuden kehittämisestä ruokapolitiikan tekemisessä.
Lopuksi kävimme dialogia Learning Café -työpajassa, jossa viidessä ryhmässä keskusteltiin nykyisten osallistamiskäytäntöjen haasteista, onnistumisista, järjestöjen roolista osallistujina sekä kerättiin uusia ideoita osallistumisen kehittämiseksi erityisesti silmällä pitäen ruokastrategian valmistelua.
Mentimeteriin koottuna oivalluksia ja ideoita. © Katja Lepistö
Keskustelun tuloksena osallistujat saivat uusia ajatuksia omaan toimintaansa ja pohdittavaa esimerkiksi siitä, miten ruokajärjestelmässä osallisuutta voisi miettiä vähemmän tuotantoketjulähtöisesti ja enemmän sen kautta kenellä on oikeus ruokaan.
Myös osallistamisen tapoihin, erilaisten osallistujien resursseihin, vaikutusmahdollisuuksien aitouteen ja viestintään osallistumisen tuloksista kiinnitettiin huomiota.
Tuloksista työstetään yhteenveto suosituksiksi osallistamisen kehittämiseksi ruokastrategiatyössä.
Suuret kiitokset kaikille mukana olleille!
Lisätietoja