Yhteisöviljelyä on montaa lajia

JuurikasJKL:n pellolla. © Anni Turunen

Yhteisöviljelyn monimuotoisuus herätti aktiivista keskustelua Just foodin ja Kumakka-hankkeen yhteisessä tlaisuudessa 8.5.2021.

Tapahtuman tavoitteena oli koota yhteen yhteisöviljelyn aktiiveja, vaihtaa kokemuksia ja keskustella opitusta. Yhteisöviljely on kumppanuusmaatalouden (Community Supported Agriculture, CSA) muoto, jossa ruuan kuluttaja on myös sen tuottaja.

Kuten tilaisuuden puheenvuorojen kautta konkretisoitui, toiminta voi olla järjestetty monin eri tavoin. Toiminta voi olla osuuskuntamuotoista tai vapaamuotoisempaa toimintaa kollektiivina, viljellä voi avomaalla, lavakauluksissa tai kasvihuoneessa ja sato voidaan käydä keräämässä itse pellolta tai se voidaan kerätä osallistujille valmiiksi satolaatikoihin.

Yhteistä eri toiminnan muodoille on kestävät viljelymenetelmät, yhdessä tekeminen ja riskin jakaminen sekä tietysti terveellinen ja maukas ruoka.

Yhdessä tekemisen kautta jaetaan tietoa, opitaan uutta käytännössä ja pystytään usein viljelemään monipuolisemmin kuin yksin tekemällä.

Kokemuksia eri puolilta Suomea

Tilaisuudessa kuultiin alustukset neljästä yhteisöviljelykollektiivista eri puolilta Suomea.

Livonsaaren osuuspuutarha (Livonsaari, Varsinais-Suomi) jakoi kokemuksia yhtäältä heidän perinteisestä viljelijävetoisesta toiminnastaan ja toisaalta uudemmasta kuluttajavetoisesta kokeilustaan. Näistä jälkimmäisen eli viljelijäkollektiivin toiminta perustuu vahvasti yhdessä tekemiseen: työpanoksen lisäksi mukana olijat maksavat pienen osallistumismaksun. Toiminnan sujuva organisoiminen edellyttää monenlaista seurantaa ja kirjanpitoa muun muassa sadonjakoihin liittyen. Iso merkitys on ollut myös lähiyhteisön tarjoamilla fasiliteeteilla, kuten vajalla. Livonsaaren yhteisökylästä osallistutaan myös monin muin tavoin puutarhan toimintaan.

Uutena, toista satokautta aloittavana toimijana Huttukylän yhteisviljelymaa (Kiiminki, Pohjois-Pohjanmaa) kertoi siitä, kuinka yhteisviljelymaa toimii ruoan tuotannon mahdollisuutena. Toiminnassa mukana olo perustuu vapaamuotoisuuteen, eikä siten mitään virallisia sopimuksia tehdä tai liittymismaksuja peritä. Lähialueen kotitalouksia on tullut mukaan toimintaan pääasiassa suusta suuhun välittyneen viestin kautta. Toiminnan koordinoimisesta vetovastuu on yhdellä aktiivilla, vaikka toiminnan perusta tässäkin on yhteisessä tekemisessä.

Hyvä kommunikaatio rakentaa yhteisöllisyyttä

Erityisesti toimintansa sosiaalisiin ulottuvuuksiin eli siihen, kuinka yhteisöviljely toimii oppimisen ja yhteisöllisyyden paikkana, keskittyi puheenvuorossaan Jalotus ry (Kerava, Uusimaa).

Heillä osallistujia kutsutaan viljelijöiksi, mikä kuvaa hyvin toiminnan luonnetta: työt tehdään yhdessä talkoilla.

Työtaakkaa myös jaetaan henkilö- tai kotitalouskohtaisilla viljelyvastuuviikoilla. Peltotyöskentelyn lisäksi osallistujat maksavat sato-osuudestaan vuosimaksun.

JuurikasJKL:ltä (Jyväskylä, Keski-Suomi) kuultiin sekä uuden jäsenen kokemuksia, että väitöskirjatutkija Anni Turusen (Jyväskylän yliopisto) puheenvuoro, jossa hän esitteli Just Food -hankkeen kumppanuusmaataloutta käsittelevän tapaustutkimuksen havaintoja yhteisöviljelyn haasteista ja vahvuuksista. Jotta yhteisöviljelytoiminta koetaan onnistuneeksi, on erityistä huomiota kiinnitettävä osallistujien väliseen kommunikaatioon ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.

Sujuva toiminta edellyttää monesti henkilöä, joka koordinoi ja pitää toiminnan lankoja käsissään.

Kun toiminta on organisoitu hyvin ja työmäärä jakautuu tasaisesti, on yhteisöviljely omiin arvoihin perustuva tapa tuottaa yhdessä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ruokaa.

Kumppanuusmaatalouden toimijajoukko on kasvussa

Loppukeskustelussa todettiin, että tämän kaltaiselle käytännön kokemusten vaihtamiselle on todellinen tarve. Verkostoituminen on yksi olennainen keino edistää kumppanuusmaatalouden tunnettuutta, ja siten myös saada uusia toimijoita, niin tuottajia kuin kuluttajia, innostumaan toiminnasta. Uusia toimijoita tuleekin koko ajan lisää ja toiminnan laajenemista voi seurata Kumakka-hankkeen koostaman ja päivittämän toimijalistauksen kautta. Listan lisäksi kumppanuusmaatalousmallia toteuttavat tilat ja toimijat Suomessa on kerätty kartalle.

Kumakka-hanke (Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta) on Ruralia-instituutin ja Luomuliiton yhteinen kumppanuusmaatalouden kehittämishanke.

Kiitos kaikille osallistujille sekä Kumakka-hankkeelle yhteistyöstä.

Lisätietoja:

• Riikka Aro, Just food, Jyväskylän yliopisto, etunimi.sukunimi@jyu.fi
• Anni Turunen, Just food, Jyväskylän yliopisto, etunimi.sukunimi@jyu.fi
• Ritva Mynttinen, Kumakka-hanke, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi