Kestävän ruuan tutkimus on kansainvälisesti aktiivista

Kestävä ruoka herättää kasvavaa kiinnostusta. Tämä todettiin myös 25.3.2021 ruokajärjestelmien ja ruokavalioiden ympäristöllisestä kestävyydestä järjestetyn symposiumin yleisöstä. Sitä oli saapunut linjoille neljältä mantereelta ja 19 eri maasta yhteensä lähes 200 kuulijaa.

Alun perin Pohjoismaisen ravitsemuskongressin yhteyteen suunnitellun symposiumin piti toteutua jo viime kesänä, mutta nyt kattava ohjelma saatiin ajanmukaisesti avoimeksi kaikkien ulottuville.

Kestävyyden ulottuvuudet ravitsemussuosituksiin

Kestävyys on teema, joka koskettaa kaikkea yhteiskunnan toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ruokaturvallisuusjohtaja Sebastian Hielmin sanoin kestävän kehityksen tavoitteet tulisikin ottaa paremmin mukaan jokapäiväiseen päätöksentekoon, tosin kestävyyden mittaaminen tarvitsisi parempia menetelmiä.

Kestävyydellä on useita ulottuvuuksia ja ympäristökestävyyttäkin voidaan mitata esimerkiksi niin ilmastopäästöillä kuin vedenkulutuksella. Tätä kestävyyden haastetta esitteli Alankomaiden kansallisesta kansanterveys- ja ympäristöinstituutista Dr Caroline van Rossum, joka muistutti ympäristöllisen kestävyyden moninaisuuden lisäksi pitämään mielessä myös ruuan kohtuuhintaisuuden kysymykset.

© Unsplash

Kestävyysteemat ovat parhaillaan tekemässä tietään pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkaistaan vuonna 2022. Tässä kuudennen version päivitysprosessissa mukana on yli 300 tutkijaa ja ensimmäistä kertaa tarkkailijan roolissa mukana ovat myös Baltian maat.

Kuluttajatietoisuuden kasvu alkaa lapsuudesta

Muutoksiin tarvitaan tietysti kuluttajia, jotka ovat valmiita muuttaman käytöstään. Dr Marga Ocké Alankomaiden kansallisesta kansanterveys- ja ympäristöinstituutista toi esiin sosiaalisten normien suuren vaikutuksen kuluttajakäyttäytymiseen. Toisaalta helposti saavutettavilla kasvisresepteillä ja sopivalta tuntuvalla hinnalla voidaan vaikuttaa kuluttajien kokeiluhalukkuuteen.

Kuluttajiin vaikuttamisessa suuri rooli on lasten ruokakasvatuksella, jossa lasten terveyttä edistävää luontosuhdetta voidaan vahvistaa positiivisilla kokemuksilla luonnosta ja ruuasta. Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa tutkitaan luonnon terveysvaikutuksia eri ruokien maistelun lisäksi kannustamalla lapsia tutustumaan luontoon möyrien, kiipeillen ja kasveja kosketellen.

Strateginen tutkimus tuo tietoa päätöksentekoon

Symposium antoi myös hyvän muistutuksen vuonna 2019 muotoillusta planetaarista terveyttä koskevasta Helsingin julistuksesta, joka vaatii terveyden ja luonnon ottamista kaiken poliittisen päätöksenteon lähtökohdaksi.

Toimivien ja reilujen politiikkakeinojen valmisteluun tarvittavaa tietoa tuottavat muun muassa mukana tilaisuutta järjestämässä olleet Strategisen tutkimuksen (ST) hankkeet. Just Food -hankkeen alustaviin tuloksiin perustuen Helsingin yliopiston professori Xavier Irz kertoi sosio-ekonomisilla taustatekijöillä olevan heikko yhteys kasvihuonekaasupäästöihin.

Suurin positiivinen vaikutus terveyteen ja ympäristöön voitaisiinkin saavuttaa lihan korvaamisella tärkkelyspitoisilla kasvikunnan tuotteilla (esim. viljat). Myös tuotekategorian, sisällä, kuten eri lihalajien välillä tehtävillä valinnoilla voi olla suuri vaikutus niin päästöihin kuin ihmisten terveyteen.

Mukana olleista ST-hankkeista toista eli Leg4Life-hanketta (The Role of Legumes in Diet and Health) esitteli Dr Niina Kaartinen. Kun korvataan ruokavalion lihaa palkokasveilla ja niitä sisältävillä ruoilla, kohenee ruokavalion laatu niin ravitsemuksellisesti kuin ympäristön näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan myös vastaavien ruokavaliomuutosten yhteyksiä terveyteen.

Symposiumin iltapäivä keskittyi proteiinin laatua, hyväksikäytettävyyttä ja tärkeitä ruokavaliolähteitä koskevaan tutkimuksen. Asiantuntijat Ranskan ja Sveitsin kansallisista tutkimuslaitoksista loivat katsauksen tutkimuksen uusimmista tuloksista.

Kaikki mukaan keskusteluun

Kommenttipuheenvuorossaan Just Food -hankkeen johtaja, Syken tutkimusprofessori Minna Kaljonen ehdotti jaettua toimijuutta vastauksena poikkitieteelliseen tiedontarpeeseen. Esimerkiksi pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivityksen myötä keskusteluun kestävistä ruokavalioista olisi nyt mahdollisuus ottaa mukaan terveysasiantuntijoiden lisäksi laajasti yhteiskunnan eri toimijoita.

___

Symposiumin aiheesta Environmental Sustainability of Food Systems and Diets järjestivät Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, STN/Just Food -hanke, STN/Leg4Life -hanke, Itä-Suomen yliopiston kansaterveyden ja kliinisen ravitsemuksen instituutti/ Food Valley. Symposiumia rahoitti Pohjoismainen ministerineuvosto.

• Lisätietoja: tutkimusjohtaja Liisa Valsta, THL, puh. +358 29 524 7818