FOOD-ohjelma kohti kestävää, terveellistä, turvallista ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää

Uutinen 16.1.2020 klo 10.00
© Unsplash, Anya Rokenroll

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja korkeatasoista tiedettä. STN:n ohjelmissa etsitään konkreettisia ratkaisuja monitieteisellä otteella. Tärkeänä osana ohjelmissa on tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välinen yhteistyö. Yhden ohjelman pituus on 3–6-vuotta ja siinä rahoitetut hankkeet muodostavat temaattisen kokonaisuuden. Valtioneuvosto päättää vuosittain teemojen painopisteistä.

Yksi näistä ohjelmista on nimeltään FOOD. Tässä vuonna 2019 käynnistyneessä ohjelmassa etsitään ratkaisua siihen, miten edetään kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää. Ruokajärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisten, organisaatioiden, teknologioiden, ympäristön ja muiden tuotantotekijöiden sekä luonnon monimuotoisuuden välisistä monitasoisista yhteyksistä. Tulevaisuuden ruokajärjestelmän tulee olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, ei osa ongelmaa.

Kestävän, terveellisen, turvallisen ja ilmastoneutraalin ruokajärjestelmän kehittäminen edellyttää tutkimusta esimerkiksi maataloudesta ja vähittäiskaupasta, eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja säätelystä sekä julkisen vallan ohjausmahdollisuuksista. Lisäksi tutkimusta tarvitaan esimerkiksi uusista ruoan tuotantotavoista, maaperän ja maan käytön muutoksista, ravinteiden virtaamista ja kierroista sekä ruokajärjestelmiin liittyvistä sosiaalisista kysymyksistä, kuten kulutustapojen muutoksista, ruokapulasta sekä tulotason ja niukkuuden vaikutuksista terveellisen ravitsemuksen toteutumiseen.

FOOD-ohjelmaan kuuluu kolme hanketta

Suomen ympäristökeskuksen vetämä Reilu ruokamurros: eriarvoisuuksien tunnistaminen ja ratkaiseminen matkalla kestävään, terveelliseen ja ilmastoneutraaliin ruokajärjestelmään (JUST-FOOD) -hanke tutkii, miten siirtymä voidaan tehdä hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti. Hanke käsitteellistää reilun ruokamurroksen ja tuottaa päättäjille tietoa sekä työkaluja sen edistämiseksi. Just food tuo eettisen tarkastelun etualalle ja osallistaa laajan joukon eri ruoka-alan toimijoita tiedon yhteistuotantoon sekä käytännön tapaustutkimuksiin.

Ilmatieteenlaitoksen vetämä MULTA-hanke pureutuu maanviljelyn monihyötyisiin ratkaisuihin. Ilmastoviisas maatalous parantaa maaperän kuntoa ja kykyä pidättää vettä ja ravinteita, kasvattaa viljelyvarmuutta, satoja sekä ruuan laatua ja lisää luonnon monimuotoisuutta. MULTA tutkii keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja tieteellisesti todentaa. Lisäksi hanke kokeilee maan kasvukuntoa parantavia viljelytoimenpiteitä maatiloilla sekä kehittää ohjauskeinoja, jotta näitä ratkaisuja voitaisiin ottaa laajasti käyttöön. Kokonaisvaltaista muutosta kehitetään yhdessä viljelijöiden, yritysten ja päättäjien kanssa.

Helsingin yliopiston vetämän Leg4Life-hankkeen tavoitteena on edistää siirtymistä ilmastoneutraaliin ruokaketjuun lisäämällä kasviproteiinien viljelyä, jalostamista ja käyttöä alkutuotannosta kuluttajan ruokapöytään asti. Hankkeessa keskitytään Suomen ilmasto-olosuhteissa menestyviin palkokasveihin kuten herneeseen, härkäpapuun ja lupiiniin. Hanke tutkii palkokasvipohjaista alkutuotantoa, kehittää maukkaita ja terveellisiä palkokasvipohjaisia tuotteita ja tutkii näiden lisäämisen vaikutusta ravitsemukseen, terveyteen, yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön.

Suomen Akatemia vahvistaa tieteen ja tutkimuksen asemaa

Suomen Akatemia pyrkii toiminnassaan siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa kaikilla tieteen ja tutkimuksen aloilla. Akatemian hankkeissa painotetaan tutkimuksen vaikuttavuutta sekä uudenlaisia tieteellisiä avauksia. Akatemian tutkimusrahoituksella rahoitetaan vuosittain 2 700 henkilötyövuotta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Vuonna 2019 tutkimusta rahoitettiin 458 miljoonalla eurolla, josta noin 71 miljoonaa euroa tuli rahapelitoiminnan voittovaroista.

Lisätietoja


  • Tulosta sivu